perjantai 26. lokakuuta 2012

Ensilumi

Niin se vaan maahan ilmestyi... ensilumi.
Minuun se ei onneksi nyt kovasti päässyt vaikuttamaan, muuta kun visuaalisessa mielessä. Vaikutus olisi voinut olla vähän toisenlainen, jos lumi olisi maahan ilmestynyt muutamaa tuntia aikaisemmin.



Olin viettämässä mukavaa iltaa verhojen ripustelun ja leffan katselun merkeissä diplomaatti-huristelijan luona Kirkkonummella ja kun sieltä vähän ennen puoltayötä lähdin kotiin, oli maa kuiva ja taivas miltei pilvetön. Kesärenkailla ihan vaivaton ajella. Taitaa ne nastat kuitenkin löytää tiensä auton alle viikonlopun aikana.

Muuten ei paljon tilanteet olekaan tässä vaihtuneet sitten edellisen kirjoittelun, paitsi että kirjoittelu sujuu huomattavasti helpommin nyt, kun vasemmassa kädessä on sormia enemmän käytettävissä!
Olin siis keskiviikkona, pari päivää sitten Herttoniemen sairaalassa tarkastuttamassa sormen tilanteen.
Kirurgin mielestä kaikki sujuu niinkuin pitääkin, vaikka nyt hän sanoikin, että piikkien poistaminen 3 viikon kuluttua kuulostaa melkoisen optimistiselta. Tosin jotain sormessa saattaa pielessä olla, kun itse tunnen toisen piikin ihan tuossa ihon alla, ja kyllä jos sormi siitä kohdasta johonkin osuu, niin ihan hiukkasen kirpaisee... Niinkuin joku iskisi piikin läpi sormesta... ei sen kummemmin...
Mutta paketti on nyt ainakin hieman paremmin mukana kulkeva.



Tuossa ensimmäisessä kuvassa näkyykin niiden pikkien päät, jotka tuolla sormessa nyt ovet vielä ainakin vähintään sen 3 viikkoa.
Saa nähdä mikä on tuomio sitten, ellen sitten sen törröttävän piikinpään vuoksi joudu kipaisemaan kontrollissa aikaisemmin. 
Hyvin nyt kuitenkin pyyhkii. Kaikki ne hommat jotka olivat hankalia sen edellisen paketoinnin aikana, sujuvat nyt paljon helpommin. Saan myös suihkun ajaksi ottaa tämän lastan pois, ja saunaankin saan mennä kunhan tuikkaan käden muovipussiin ja sitten ämpäriin, jossa on kylmää vettä... Siis ettei nuo piikit kuumene, kun se kuitenkin on metallia. Alkaisi vielä sormi hehkumaan sisältä käsin. Urheilunkin menivät vielä toistaiseksi kieltämään, mutta enköhän minä juoksulenkille silti piakkoin pääse.

Jos talvesta ei tule kovin paha pakkastalvi olisi tarkoitus tässä rauhakseltaan treenailla koko talvi, että voisi sitten toukokuussa juosta puolimaratonin. Jos talvi pilaa suunnitelmat, niin sitten puolikas juostaan syksyllä. Ensi vuonna kuitenkin!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti